Kysymyksiä ja vastauksia aikuiskoulutustuesta

Voit avata/sulkea vastauksen klikkaamalla vasemmalla olevaa plus/miinusmerkkiä.

Kysymyksiä etuusehtoihin tulevista muutoksista 1.1.2017 alkaen

Ennakkopäätöksessä annetaan päätös vaaditun työhistorian täyttymisestä ja koulutuksen kuulumisesta tuen piiriin. Muut tuen saamisedellytykset tutkitaan ja tukioikeus ratkaistaan vasta maksuhakemuksen perusteella. Jos haet tukea vuoden 2017 puolella, tuki voidaan myöntää enintään 15 kuukaudeksi.

Koska sinulle on myönnetty opintoihisi aikuiskoulutustukea ennen lakimuutoksen voimaantuloa, oikeutesi yhteensä enintään 19 kuukauden tukiaikaan säilyy saman koulutuksen puitteissa. Voit hakea tukea samaan koulutukseen jatkohakemuksella yhden tai useamman kerran. Oikeutesi yhteensä enintään 19 kuukauden tukiaikaan päättyy kuitenkin viimeistään 31.12.2020.

Hakemuksen perusteella annetaan päätös aikuiskoulutustuen maksamisesta tietyltä ajalta. Tästä syystä tukipäätöstä ei ole mahdollista saada ilman tarkkaa tietoa ajasta, jolle haluat tukea hakea. Huomioithan, että myös opintovapaa pitää olla myönnettynä ennen kuin lähetät hakemuksen. Jos haet tukea ensimmäisen kerran vuoden 2017 puolella, tuki voidaan myöntää enintään 15 kuukaudeksi.

Työhistoriaa ei voida laskea tulevan ajan palkka-arvion perusteella, vaan työhistoria lasketaan toteutuneiden palkkatulojen perusteella. Esimerkiksi vuodelle 2017 laskettavan työhistorian perusteena käytetään palkkatuloja, jotka maksetaan vuonna 2017. Käytännössä voit hakea tukea uudelleen vasta vuoden 2017 puolella sitten kun olet saanut sen verran palkkatuloa, että työhistoria tulee aikuiskoulutustukikauden alkamiseen mennessä täyteen. Jos saat myönteisen tukipäätöksen vuoden 2017 puolella, tuki voidaan myöntää enintään 15 kuukaudeksi.

Aikuiskoulutustukilaki on muuttumassa vuoden 2017 alusta alkaen. Tuen enimmäiskesto lyhenee 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Koska olet jo käyttänyt tukiaikaa uuden lain mukaisen enimmäiskeston, 15 kuukautta, ei aikuiskoulutustukiaikaa ole enää jäljellä.

Koulutusrahaston tulkintalinjan mukaan saman aineen perus- ja aineopinnot samassa oppilaitoksessa katsotaan samaksi koulutuskokonaisuudeksi, jolloin tukea voisi saada jatkona edelliseen tukijaksoon. Tukioikeus tutkitaan kuitenkin siinä vaiheessa, kun lähetät hakemuksen.

Koska sinulle on myönnetty opintoihisi aikuiskoulutustukea ennen lakimuutoksen voimaantuloa, oikeutesi yhteensä enintään 19 kuukauden tukiaikaan säilyy saman koulutuksen puitteissa. Voit hakea äitiyslomasi jälkeen aikuiskoulutustukea samoihin opintoihin jatkohakemuksella. Oikeutesi enintään 19 kuukauden tukiaikaan päättyy kuitenkin viimeistään 31.12.2020. Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee kaikilla tuen saajilla 1.8.2017. Jos sinulle maksetaan tukea 1.8.2017 alkaen, tuen perusosa pienenee tällöin myös sinulla.

Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 % kaikilla tuen saajilla 1.8.2017. Hakemuksen lähettämisajankohdalla ei siis ole vaikutusta perusosan pienenemiseen. Koulutusrahasto lähettää tammikuussa 2017 päätöksen tuen määrän muutoksesta niille tuen saajille, joille tuki on ehditty myöntää 31.7.2017 jälkeiselle ajalle.

Yrittäjän aikuiskoulutustuki on aina perusosan suuruinen. 1.8.2017 alkaen tukesi pienenee 15 %. Koulutusrahasto lähettää sinulle tammikuussa 2017 kirjeen tukesi määrästä 1.8.2017 alkaen. Muuta kuin yritystoiminnan ansiotuloa voi olla tukiaikana enintään kolme neljäsosaa maksettavan aikuiskoulutustuen määrästä kuukaudessa, joten perusosan pienennys vaikuttaa myös sallittujen sivutulojen määrää. Tuen saaminen edellyttää jatkossakin, että verotettavat ansiotulosi yritystoiminnasta alenevat tukiaikana koulutuksen vuoksi vähintään kolmanneksella, siihen lakimuutos ei vaikuta.

Jos haet tukea vuoden 2017 puolella, työhistoriaan voidaan laskea mukaan myös muissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä kertynyt työssäoloaika. Liitä hakemukseen selvitys työskentelystäsi Ruotsissa.

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää muun muassa, että hakijalle on kertynyt tukikauden alkamiseen mennessä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta työhistoriaa. Jos lähetät hakemuksesi vuoden 2017 puolella, voidaan työhistoriaan laskea Suomessa kertyneen työhistorian lisäksi mukaan myös EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä kertynyt työhistoria. Muissa maissa, kuten Venäjällä, kertynyttä työhistoriaa ei kuitenkaan lasketa mukaan työhistoriaan.

Kysymyksiä aikuiskoulutustuen hakemismenettelystä

Aikuiskoulutustukea voi hakea, kun henkilö on saanut päätöksen oppilaitokseen hyväksymisestä ja sopinut työnantajan kanssa opintovapaasta. Takautuvasti tukea voi saada aikaisintaan hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta, jos tukea haetaan vähintään kaksi kuukautta yhdenjaksoisesti kestävälle ja palkattomalle opintovapaalle. Jos opintovapaa alkaa esimerkiksi 10.9., hakemuksen tulee olla Koulutusrahastossa viimeistään 31.10., jotta tuen saisi opintovapaan alkamisesta lähtien.

Soviteltua aikuiskoulutustukea haetaan kalenterikuukausittain jälkikäteen. Etukäteen tai kesken haettavan tukikuukauden ei voi laittaa vireille sovitellun tuen hakemusta. Esimerkiksi lokakuulta soviteltua tukea on mahdollista hakea aikaisintaan 1.11. Liian aikaisin lähetetty hakemus hylätään.

Soviteltua tukea on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tukikuukauden päättymisestä. Jos soviteltua tukea haetaan esimerkiksi lokakuulta, hakemuksen tulee olla Koulutusrahastossa viimeistään seuraavassa huhtikuussa.

Tukea voi hakea joko yhdellä kertaa koko tukiajalle tai useammassa eri jaksossa. Jos tukea haetaan etukäteen kokonaan palkattomalle opintovapaajaksolle, jakson tulee kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.

Jos opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta, tukea haetaan soviteltuna aikuiskoulutustukena kalenterikuukausittain jälkikäteen.

Tukea ensimmäisen kerran haettaessa liitteeksi tarvitaan kopio oppilaitoksen antamasta opiskelu- todistuksesta tai opintoja aloittavalla oppilaitokseen hyväksymisilmoituksesta. Hakemuslomakkeella on työnantajan täytettävä osuus, jossa kysytään muun muassa palkka- ja opintovapaatietoja. Kun työnantajaosuus on kaikilta osin täytetty, työnantajalta ei tarvita hakemukseen erillisiä liitteitä.

Palkkatiedot esitetään pääsääntöisesti 12 kuukauden (tai 365 päivän) ajalta hakemiskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta lukien. Jos hakemus laitetaan vireille esimerkiksi joulukuussa 2016, palkkatiedot annetaan ajalta 1.12.2015–30.11.2016. Jos henkilö hakee tukea jälkikäteen soviteltuna aikuiskoulutustukena, palkkatiedot annetaan ensimmäistä tukikuukautta edeltäneen 12 kuukauden ajalta. Hakemuksen työnantajaosuudessa on ohjeet palkkatietojen antamisesta.

Kysymyksiä kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksesta

Hakemukseen ei tarvitse liittää työtodistuksia, koska Koulutusrahasto tilaa jokaisesta hakijasta verotiedot ja Eläketurvakeskuksen ansaintarekisterin, joiden perusteella työhistoria lasketaan.

Koulutusrahasto saa käyttöönsä tiedot myös kunnan ja valtion työsuhteista, joten niistä ei tarvitse liittää hakemukseen selvityksiä.

Millaiselle jaksolle aikuiskoulutustukea voi hakea?

Opintovapaan voi aloittaa myös kesken kuukauden. Tukea etukäteen haettaessa opintovapaan tulee kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos opintovapaa alkaa esimerkiksi 12.10., kahden kuukauden jakso täyttyy 11.12. Kaksi täyttä kalenterikuukautta katsotaan myös aina kahden kuukauden jaksoksi. 

Aikuiskoulutustukea voi saada, jos opintovapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Yhden kuukauden aika ei ole riittävä. Jos opintovapaajakso tai -jaksot ovat lyhyempiä kuin kaksi kuukautta mutta opintovapaapäiviä kertyy yhteenlaskettuna vähintään 43, tukea voi hakea soviteltuna aikuiskoulutustukena jälkikäteen kalenterikuukausittain. Tukea ensimmäiseltä kalenterikuukaudelta haettaessa hakemuslomakkeella tulee esittää selvitys suunnitelluista opintovapaa-ajoista siten, että 43 päivän vähimmäisaika täyttyy.

Aikuiskoulutustukea myönnetään opiskeluajalle. Jos oppilaitoksessa voi opiskella päätoimisesti myös kesäaikana (1.6.–31.8.) tai henkilö tekee kesällä gradua tai muuta pakollista opinnäytetyötä, aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös kesäkuukausille.

Työsuhdetta ja opintovapaata koskevat kysymykset

Aikuiskoulutustuen saaminen tai opintovapaan myöntäminen ei edellytä sitä, että henkilö palaa opintojen jälkeen entiseen työpaikkaan. Opintovapaalla oleva aikuiskoulutustuen saaja voi esimerkiksi irtisanoutua työstään siten, että työ päättyy opintovapaan päättyessä. Aikuiskoulutustuen saajan opintovapaan (ja siten myös työ- tai virkasuhteen) tulee kuitenkin olla voimassa niin kauan kuin tuen maksatus jatkuu.

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että henkilö on työstään opintovapaalla. Tuen saajalla tulee siten olla voimassa oleva työ- tai virkasuhde. Aikuiskoulutustukea ei voi saada, jos työ päättyy ennen opintoja.

Aikuiskoulutustukea voi saada henkilö, joka on työstään opintovapaalla tai vastaavalla koulutuksen perusteella sovitulla vapaalla. Hoitovapaan ajalle ei voida myöntää aikuiskoulutustukea.

Vuorotteluvapaalla oleva ei voi saada aikuiskoulutustukea. Tuen saamisen ehtona on, että henkilö on työstään opintovapaalla.

Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että olet työstäsi opintovapaalla tai vastaavalla koulutuksen perusteella myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja että päätoiminen työ-, virka- tai muu palvelussuhteesi on voimassa koko tuettavan koulutuksen ajan. Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu työssä olevien henkilöiden opiskelun tukemiseen.

Et kuitenkaan menetä oikeuttasi jo myönnettyyn aikuiskoulutustukeen, jos työsuhteesi irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen itsestäsi riippumattomasta syystä, esimerkiksi tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä. Oikeus aikuiskoulutustukeen säilyy päätöksen mukaisen tukikauden päättymiseen saakka. Lisää aikuiskoulutustukea et voi saada, vaikka tukiaikaa olisi jäljellä tai olisit ennen työsuhteen irtisanomista sopinut työnantajasi kanssa pidemmästä opintovapaasta.

Aikuiskoulutustuen määrää ja maksupäiviä koskevat kysymykset

Aikuiskoulutustuen perusteena oleva palkka lasketaan tukikautta edeltäneen 12 kuukauden ajalta. Laskennassa otetaan huomioon vakiintunut palkkatulo. Vakiintuneena palkkana pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta on vähennetty lomaraha ja lomakorvaus. Lisäksi palkasta tehdään ns. TyEL-vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Laskenta tehdään työnantajan Koulutusrahastolle toimittamien palkkatietojen perusteella. Tästä laskentatavasta johtuen tuen perusteena oleva palkka ei vastaa työstä saatua todellista kuukausipalkkaa.

Kun aikuiskoulutustuen suuruutta lasketaan hakijan 12 kuukauden ansioiden perusteella, ansioista tehdään niin sanottu TyEL-vähennys. Vähennys vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennyksen tekemisestä on säädetty aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:ssä, joka sisältää viittauksen työttömyysturvalakiin.

Jos henkilö on ennen opintovapaata ollut hoitovapaalla tai äitiys- tai vanhempainlomalla, nämä palkattomat jaksot sivuutetaan aikuiskoulutustuen ansio-osaa laskettaessa. Tuen ansio-osa lasketaan palkkatuloista, jotka henkilö on ansainnut 12 kuukauden (365 päivän) ajalta ennen em. vapaita.

Aikuiskoulutustuki maksetaan koulutuskuukauden viimeisenä päivänä. Jos maksupäivä on lauantai tai pyhäpäivä, tuki maksetaan edellisenä arkipäivänä. Päätöskirjeessä ilmoitetaan tuen maksupäivät.

Soviteltu aikuiskoulutustuki maksetaan seuraavana mahdollisena maksupäivänä päätöksen antamisen jälkeen. Tuen maksupäivä on viikoittain. Maksupäivä ilmoitetaan päätöskirjeessä.

Puolison tulot eivät vaikuta tuen määrään tai tukioikeuteen. Lasten lukumäärä ei vaikuta tukeen, vaan tuen laskentatapa on sama kaikille hakijoille.

Verovapaat stipendit tai apurahat eivät vaikuta aikuiskoulutustukeen. Veronalainen apuraha katsotaan kuitenkin aikuiskoulutustuen sivutuloksi. Jos sivutuloa on enemmän kuin 250 euroa kuukaudessa, aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna. Veronalaisista apurahoista tulee ilmoittaa hakemuksen yhteydessä.

MyEL-vakuutetut apurahan saajat eivät ole aikuiskoulutustukilaissa tarkoitettuja yrittäjiä eivätkä voi siksi saada yrittäjän aikuiskoulutustukea.

Lapsilisä ei vaikuta aikuiskoulutustukeen. Kotihoidon tuki sen sijaan otetaan huomioon aikuiskoulutustuen sivutulona, ja tuki maksetaan soviteltuna niiltä kuukausilta, joilta henkilölle maksetaan kotihoidon tukea. Kotihoidon kuntalisää ei oteta huomioon. Jos sinulla ei ole tukiaikana mitään muita sivutuloja kuin kotihoidon tuki, tukea ei tarvitse hakea soviteltuna jälkikäteen, vaan voit hakea tuen normaalisti etukäteen käyttäen palkansaajan aikuiskoulutustuen hakemuslomaketta.

Mitään sosiaaliturvaetuuksia ei oteta huomioon aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena olevana palkkana, vaan aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena on tuen hakijan keskimääräinen kuukausipalkka palvelussuhteen vakiintuneista ansioista.

Kahdesta tai useammasta työsuhteesta saatu palkka otetaan huomioon tuen määrän perusteena olevaa palkkaa laskettaessa. Liitä kaikista työsuhteistasi saaduista tuloista tulee liittää hakemukseen palkkatodistus hakemista edeltävien 12 kuukauden ajalta, jotta tulot voitaisiin lukea mukaan tuen ansio-osaa laskettaessa.

Jos henkilö tekee kahta tai useampaa osa-aikatyötä, aikuiskoulutustukea voi saada, jos ainakin yksi työsuhde on päätoiminen, ts. työaika työssä on vähintään 18 tuntia viikossa.

Luottamustoimista saatuja palkkioita ei huomioida aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena olevana tulona, vaan tuen ansio-osan perusteena on tuen hakijan keskimääräinen kuukausipalkka työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön ja yhdistysten hallituspalkkiot ja kunnallisista luottamustoimista (lautakunnat, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto, vaalilautakunta) saadut palkkiot ovat tuloa, jota ei siis oteta huomioon tuen ansio-osan laskennassa.

Luottamustoimista saatavia palkkioita ei myöskään huomioida aikuiskoulutustuen sovittelussa. Sinun ei tarvitse ilmoittaa luottamustoimipalkkioita Koulutusrahastolle sivutulona, vaikka saisit palkkiota enemmän kuin 250 euroa bruttona täydeltä tukikuukaudelta. Jos sen sijaan hoidat luottamustointa osana työtäsi, huomioidaan myös luottamustoimen hoitamisesta tukiaikana saatava palkkio sivutulona.

Ennen opintovapaata tehdystä työstä maksettava palkka ei vaikuta oikeuteen saada aikuiskoulutustukea tai tuen suuruuteen, eikä palkasta tarvitse ilmoittaa Koulutusrahastoon. Aikuiskoulutustukeen vaikuttaa tukiaikana tehdystä työstä saatu ansio. Sen sijaan tukiaikana maksettava lomaraha, lomakorvaus tai tulospalkkio ovat sivutuloa, joka vaikuttaa tukeen ja josta pitää ilmoittaa rahastolle.

Elokuussa ennen tukiajan alkamista tehdystä työstä saatu palkka ei vaikuta aikuiskoulutustukeen, vaikka se tulisi maksuun tukiaikana. Ainoastaan palkkaan mahdollisesti sisältyvä lomaraha tai lomakorvaus on tuloerä, joka huomioidaan maksupäivän mukaan, joten siitä pitää ilmoittaa Koulutusrahastolle.

Soviteltua tukea on mahdollista hakea etukäteen, jos opintovapaan aikana saatava tulo on kiinteämääräistä (esimerkiksi kotihoidon tuki tai luontoisetu). Tukea haetaan tässä tapauksessa Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemuksella (lomake 1 A) tai tukea sähköisesti haettaessa Maksupäätös-lomakkeella.

Jos henkilö saa opintovapaalla kiinteämääräisen tulon lisäksi palkka- tai yrittäjätuloa, tukea haetaan aina jälkikäteen soviteltuna aikuiskoulutustukena.

Millaisiin opintoihin aikuiskoulutustukea voi saada?

Aikuiskoulutustukijärjestelmässä päätoimisena pidetään opiskelua, jossa opintojen laajuus tuen maksuaikana on keskimäärin vähintään 3 opintopistettä tai 2 opintoviikkoa kuukaudessa.

Tuen saajalla itsellään on ensisijainen velvollisuus seurata opintojensa päätoimisuusehdon toteutumista. Koulutusrahasto seuraa opintoja oppilaitoksen kautta kerran lukuvuodessa. Jos opintosuorituksia ei ole lainkaan tai niitä on hyvin vähän, Koulutusrahasto pyytää asiasta selvitystä tuen saajalta.

Jos opintosi eivät ole tutkintoon tai sen osien suorittamiseen johtavaa koulutusta, liitä hakemukseesi selvitys opintojen ammatillisuudesta. Opintojen tulee olla ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta suhteessa ammattiisi, työtehtäviisi tai mahdolliseen aikaisempaan koulutukseesi. Muut kuin tutkintoon tai tutkinnon osien suorittamiseen tähtäävät opinnot eivät siis voi olla eri alalta kuin millä nyt työskentelet. Voit tarvittaessa lähettää hakemuksen liitteenä työnantajasi lausunnon opintojen ammatillisuudesta.

Ennakkopäätöksen hakemista koskevat kysymykset

Ennakkopäätöstä voi hakea vasta, kun henkilö on hyväksytty opiskelijaksi oppilaitokseen. Ennakkopäätöshakemuksen liitteeksi tarvitaan aina opiskelutodistus tai oppilaitokseen hyväksymisilmoitus.

Ennakkopäätöksessä ilmoitetaan, täyttyykö tuen saamisen ehtona oleva kahdeksan vuoden työssäoloaika ja kuuluuko koulutus tuen piiriin. Ennakkopäätös ei koske muita seikkoja. Tuen määrä lasketaan vasta varsinaista maksupäätöstä haettaessa. Tuen määrän voi itse laskea Koulutusrahaston kotisivuilla olevalla laskurilla.

Ennakkopäätöksen hakeminen ei ole pakollista, ja henkilö voi aina hakea suoraan varsinaista tukipäätöstä. Suositeltavaa ennakkopäätöksen hakeminen on silloin, kun henkilö haluaa varmistua siitä, täyttyykö tuen saamisen ehtona oleva työssäoloaika ja kuuluuko koulutus tuen piiriin. Jos nämä seikat ovat selviä, kannattaa hakea suoraan varsinaista tukipäätöstä.